Hyvä tietää, jos ei vielä tiedä osa 1


Jokainen kyllä tietää, että puu on hyvä materiaali, mutta kun kysytään tarkemmin, minkä takia se on hyvä, vastausta voi jäädä odottamaan pitkään. Moni meistä ajattelee asioita hyvin pinnallisesti, mutta ainakin puun tapauksessa suomalaisten olisi hyvä ymmärtää, minkä takia puuta kehutaan rakennusmateriaalina ja minkä takia on tapana ajatella, että isoja metsävaroja omistava maa on rikas maa.

Laatukysymyksiä Suomen Metsästä

Puutavaran laadulla on merkitystä, ja puun laatuja on erilaisia. Lopullisen tavaran laatu on kuitenkin kovasti riippuvainen siitä, missä puu kasvaa. Tässä kyse on siitä, että mitä tiheämmin puun rungossa on vuosirenkaita, sitä lujempaa puu on. Suomen ympäristö on erinomainen ympäristö vahvojen puiden kasvulle: puut kasvavat hitaasti ilmastomme takia, ja vuosirenkaat ovat näin hyvin lähellä toisiaan. Puiden kasvuaika on kesällä, joka kestää meillä vain vähän reilut kolme kuukautta, ja puu kasvaa työstettäväksi vähintään viidessäkymmenessä vuodessa. On niitä vanhempiakin puita, joiden kasvaminen on kestänyt yli sata vuotta. Suomalainen puu on siis ilmastomme ja ympäristömme ansiosta lujaa, vähäpihkaista ja tasakuvioista – ja sen lisäksi myös sitkeää, suorasyistä ja vähäoksaista.

Mitä puun laadulla tarkoitetaan? Puuta on olemassa erilaisia laatuluokkia ja puuta voidaan sanoa sekä hyväksi että huonoksi. Huonompaa laatua on se puu, jossa on paljon oksia ja niiden kasvukulma on pieni; jonka runko on ollut epäsuora ja jonka vuosirenkaat ovat niin paksuja ja niin kaukana toisistaan, että tällaista puuta ei voida pitää lujana eikä sitä voida käyttää esimerkiksi kantavissa rakenteissa samalla tavalla kuin tiheämpää ja lujempaa puuta.

Tärkeitä Ominaisuuksia

Tärkeimmäksi puun ominaisuudeksi mainittakoon sen lujuus, joka on aina sitä suurempi, mitä tiheämpi puu on. Tiheydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon puu painaa tilavuusyksikköä kohti, ja tiheyslukemia ilmoittaessa on aina mainittava, mikä on ollut puun kosteustila mittauksen aikana. Yleensä tiheys mitataan suhteellisen kuivasta puusta eli siitä, jonka kosteus on kahdentoista ja viidentoista prosentin välillä. Suomalaisesta puusta parhaana pidetään koivua, jonka tiheys voi olla jopa 700 kilogrammaa kuutiometriltä, kun taas männyn tiheys on maksimissaan 550 kg/m3 ja kuusen sitäkin pienempi: 470 kilogrammaa kuutiolta.

Tärkeitä Ominaisuuksia

Toinen tärkeä materiaalin ominaisuus Suomen rakentamisessa on materiaalin lämmönjohtavuus, joka on sitä parempi, mitä pienempi se on. Puun suhteellisen pieni lämmönjohtavuus perustuu siihen, että puu on hyvin huokoista, ja sen huokosissa sisältyvä ilma toimii hyvänä lämmöneristeenä. Puu pystyy myös varaamaan lämpöä, mutta aika huonosti esimerkiksi betoniin verrattuna, mutta puun yleinen lämpökäyttäytyminen on parempi kuin melkein millä tahansa muulla materiaalilla. Lisäksi, jos asiaa ajatellaan kokonaisuutena, puu on noin kolme kertaa kevyempi kuin esimerkiksi tiili, kun sen lämpökapasiteetti eli kyky varastoida lämpöä on vain vähän pienempi kuin tiilellä. Toisaalta, puuhun saattaa tulla pakkashalkeamia, jos ennen jäätymistä se on ehtinyt imeä itseensä paljon kosteutta: tätä voidaan nähdä esimerkiksi vanhemmissa hirsitaloissa, kun erittäin sateisen syksyn jälkeen tuli kovia pakkasia. Silloin hirren huokosissa oleva vesi on lähtenyt jäätyessään laajentumaan ja aiheutti täten pinnan rikkomista.Seuraavassa kirjoituksessa perehdymme myös muihin puun ominaisuuksiin, jotka ovat tärkeitä sekä rakentamisen kannalta että puun ympäristökäyttäytymisen näkökulmasta. Materiaalin valinta on aina kiva haaste, mutta ennen kuin oikea valinta osataan tehdä, pitää osata vertailla erilaisten materiaalien erilaisia ominaisuuksia. Tavataan seuraavilla sivuilla!