Hyvä tietää, jos ei vielä tiedä – osa 2


Viime kirjoituksessa meillä oli puhetta puun lujuusominaisuuksista ja siitä, mistä ne riippuvat. Lisäksi avasimme hieman puumateriaalien lämmöneristävyyden aihetta ja vertailimme sitä muun muassa tiileen. Tässä postauksessa tulee esille myös muita puun tärkeitä ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon rakennusmateriaalin valinnassa, kun sellaista ryhdytään tekemään.

Polttopuu Vai Rakennusmateriaali?

Minkä takia pitäisi rakentaa puusta, jos sitä käytetään myös kamiinassa ja takassa? Eihän puu ole siis mikään paloturvallinen materiaali, vai mitä? Sehän palaa helposti ja mielellään, varsinkin kun se on kuivaa. Totuus on kuitenkin siinä, että vaikka puu syttyykin palamaan suhteellisen helposti ja suhteellisen matalassa 250-300 asteen lämpötilassa, sen palaminen ei ole tasaista vaan se hidastuu ajan myötä. Tämä perustuu siihen, että syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä ja se tapahtuu melko nopeasti: niin, että kymmenen minuutin aikana massiivisella puulla on jo melkein senttimetrin paksu hiilikerros pinnassa. Tämä hiilikerros hidastaa tulen pääsyä syvemmälle puun rakenteeseen, ja noin puolentoista senttimetrin hiilikerros suojaa puuta niin, että sitä syvempänä olevan puun lämpötila jää jopa alle sadan asteen. Tämä otetaan yleensä huomioon silloin, kun suunnitellaan kantavia rakenteita: palkin tai pilarin on kannettava silloinkin, kun sen tehokas poikkileikkaus muuttuu pienemmäksi, eli käytännössä toimiva poikkileikkaus on alkuperäinen koko, josta vähennetään hiilikerros. Tällainen käytäntö takaa sen, että rakenne kestää myös tulipalossa eikä sorru sen kantokyvyn heikkenemisen seurauksena.

Kosteus: Haittaako?

Luonnollinen, käsittelemätön puu imee vettä tosi hyvin. Metsässä kasvavan puun luonnollinen kosteus on neljänkymmenen ja kahdensadan prosentin välillä; sadan prosentin kosteus tarkoittaa sitä, että puukappaleessa on vettä yhtä paljon kuin puuta. Käsittelyn, sahauksen ja oikean säilytyksen aikana puu menettää pikku hiljaa kosteuttaan, ja käytön aikana se on yleensä jo alle 25 prosenttia, mikä riippuu aina myös ympäristön eli ilman suhteellisesta kosteudesta. Välillä huomataan, että puu menettää muotoaan ja käyttäytyy mitoiltaan oudosti, ja tätä nähdään useimmiten pientalorakentamisessa. Käsittelemättömän sahatavaran kosteuseläminen on suurta, ja juuri tästä syystä on tärkeää säilyttää puutavara siinä ympäristössä, missä sitä tullaan jälkeenpäin käyttämään. Tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi puulattioita ei kannata tehdä heti sen jälkeen, kun puutavarakuorma on purettu, vaan laudat on ensin tuotava sisälle ja antaa niille aikaa sopeutua ympäristöön – siihen, missä ne tulevat jatkossa pysymäänkin. Sen jälkeen, kun puutavara on sopeutunut ympäristöön ja on tasapainossa sen kosteuden kanssa, voi aloittaa puutyöt.

Kosteus: Haittaako?

Puun kosteus vaikuttaa myös sen muihin ominaisuuksiin. On tietysti täysin selvää, että kostea puu ei lähde palamaan niin helposti kuin kuiva, mutta toisaalta mitä kosteampi on puu, sitä huonompi on sen kantokyky eli sen lujuusominaisuudet. Lujimmillaan puu on silloin, kun sen kosteusprosentti on alle 15, mutta kuitenkin yli 6 prosenttia. Kun puuta suunnitellaan käytettäväksi kosteissa tiloissa, täytyy miettiä sen tuulettuminen kunnolla. Tämä on tärkeää sen takia, että kosteiden tilojen suhteellisen kosteus on yleensä yli 80 prosenttia, ja kun puuta ei käsitellä eikä tuuleteta, se imee pikku hiljaa kosteutta ilmasta ja saavuttaa jo yli 20 prosentin kosteusasteen. Tämä puolestaan johtaa erilaisiin vaurioihin kuten puun homehtumiseen tai lahoamiseen. Aina silloin, kun puuta on tarkoitus käyttää vähänkin kosteissa olosuhteissa, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen ja kysyä heiltä neuvoa, millä tavalla puu tulisi käsitellä, jotta se kestäisi pitkään. Seuraavassa postauksessa vielä asiaa puun ominaisuuksista rakennusmateriaalina.