Jalot lehtipuut


Suomen puusto voidaan jakaa kahteen pääryhmään, havupuihin ja lehtipuihin. Lehtipuita Suomessa kasvaa parikymmentä eri lajia, ja näistä voidaan luokitella vielä erikseen niin sanotut jalot lehtipuut. Käsitteenä jalo lehtipuu ei ole sinänsä tieteellinen nimitys, vaan sillä tarkoitetaan eräitä Suomen eteläosissa luonnonvaraisina kasvavia lehtipuita. Näihin puihin kuuluvat tammi, saarni, lehmus, jalavat (vuori- ja kynäjalava) ja vaahtera.

Jalot lehtipuut ovat Suomessa talouskäyttöä yleisempiä piha- ja maisemapuina. Talouspuuksi jaloja lehtipuita kannattaa kasvattaa Suomessa ainoastaan parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa. Ne vaativat yleensä yli metrin paksuisen suotuisan maakerroksen. Parhaiten jalot lehtipuut kasvavat lämpimissä ja kosteissa rinnelehdoissa. Jalopuiden viljely on mahdollista myös niiden luonnollisen esiintymisalueen pohjoispuolella, mutta silloin kasvupaikalta vaaditaan erityistä viljavuutta ja paikan vesi- ja lämpöolosuhteiden on oltava kasvulle suotuisat.

Jalopuiden kasvatus sisältää ympäristön lisäksi runsaasti haasteita, sillä niiden taimet ovat haluttua ravintoa hirvi- ja peuraeläimille sekä jäniksille ja myyrille. Talouspuuksi kasvatettaessa jalopuuta viljellään melko tiheissä ryhmissä, että runkojen kasvu olisi suoraa ja oksiston muodostuminen ohutta. Täytteeksi viljellään yleistä kuusta ja metsää harvennetaan usein, niin että metsään jäävät enää lopulta parhaat puuyksilöt. Hoitamattomat jalopuumetsiköt myös kuusettuvat helposti.

Tammi

Tammea esiintyy yksittäisinä puina Oulun korkeudelle asti. Tammi on talouspuuna erittäin koristeellista, kestävää ja painavaa. Ainostaan omenapuu on Suomen puulajeista tammea painavampaa. Hyvälaatuinen ja järeä tammitukki on hyvin arvokasta puuta. Tammi myös kasvaa vielä hyvin vanhana, pituuskasvu hidastuu 100 vuoden iän tienoilla, mutta kasvu jatkuu vielä 150-vuotiaanakin. Tammen rungosta saa talouspuuna kasvatettua oksattoman karsimalla ja leikkaamalla. Leikkaamista tammi kestää hyvin, se ei ole herkkä sienituhoille, eikä runko saa helposti värivikoja. Karsinnan yhteydessä saattaa syntyä jälkioksia, joita voi ehkäistä jättämällä tammen juurelle varjostavaa aluskasvistoa.

Saarni

Saarnin levinneisyysalue on tammea laajempi, mutta koska sen kasvupaikkavaatimus on vaativin kaikista suomalaisista jaloista lehtipuista, sitä tapaa ainoastaan satunnaisesti. Saarni on hallanarka ja halkeilee helposti kovien pakkasten aikana. Maaperältään saarni vaatii syvän mulla sekä viljavan ja kalkkipitoisen kasvupaikan, jossa virtaa runsaasti pohjavettä. Saarni ei sieltä kuivuutta ei varjostusta. Saarni itää melko helposti suotuisissa olosuhteissa, joten saarnimetsikkö tuottaa helposti uuden sukupolven. Kova ja sitkeä puuaines on raskaudeltaan lähes tammen veroista ja järeänä puutavarana arvokasta.

Lehmus

Lehmus on Suomen jaloista lehtipuista laajimmalle levinnyt laji. Metsälehmusta esiintyy luonnossa aina Vaasan korkeudelle asti Pohjanlahden rannikolla. Muihin Suomen jalopuihin nähden lehmukset kestävät paremmin mannermaisempaa ilmastoa. Lehmus sietää suuria lämpötilanvaihteluita ja pientä ilmankosteutta. Lehmuksen siemenet itävät huonosti ja se uudistuu lähinnä vain vesoista. Lehmus viihtyy parhaiten ainoastaan lehdoissa, mutta sitä kasvaa myös savimailla. Hyvän vesomiskyvyn ja varjonsietokyvyn ansiosta lehmukset säilyvät huonommillakin kasvupaikoilla pensasmaisena alikasvoksena ja yksittäisinä puina. Lehmuksen sitkeäsäikeistä sisäkuorta käytetään punontatöissä.

Jalava

Suomessa kasvaa kahta jalavalajia, kynäjalavaa ja vuorijalavaa. Kynäjalavaa esiintyy joissain lehtokeskuksissa luonnonvaraisena järvien tulvarannoilla. Vuorijalava sen sijaan on Manner-Suomessa harvinainen laji, joka on luokiteltu yleiseksi ainoastaan Ahvenanmaalla. Jalavat lisääntyvät yleensä kantovesojen kautta. Jalava ei ole kovin hallanarka ja se sietää myös lievää varjostusta. Kasvatukseltaan se vastaa muita jalopuita, varsinkin tammea.

Vaahtera

Vaahteraa kasvaa Suomessa luonnonvaraisena noin Jyväskylän korkeudelle saakka Etelä-Suomessa, mutta istutettuna se menestyy aina Oulun korkeudelle asti. Vaahtera menestyy hyvin vain lehdoissa, mutta nuorena se kestää varjostusta ja kasvaa monesti alikasvoksena tai sekapuuna huonommillakin kasvupaikoilla. Talouspuuna vaahteraa käytetään Suomessa hyvin vähän, koska puun haaroittuminen ja rungon pieni läpimitta estävät sen käytön metsätaloudessa.