Metsäteollisuus maailmassa


Usein sanotaan, että Suomi elää metsästä. Ja on totta, että metsäteollisuus on merkittävin teollisuutemme. Jos Suomessa lähtee ajamaan minkä tahansa kaupungin ulkopuolelle, on vastassa pian metsää. Ja sitä riittää. Maailman mittakaavassa Suomi on kuitenkin pieni peluri, sillä metsämme ovat vain 0,5% mailman metsäalasta ja 0,4% mailman puuvaroista. EU:n sisällä roolimme on puuntuottajana kuitenkin merkittävä, sillä Suomessa on 14% EU:n metsistä ja 9% puuvaroista. Maailmanlaajuisesti, vaikka meillä on mailman metsistä vain 0,5%, olemme puutavaran jalostajana kärkikaartia. Metsäteollisuustuotteiden, paperin, kartongin ja havusahatavaran tuottajana olemme 10 suurimman joukossa, ja viejänä peräti viiden suurimman joukossa. Metsäteollisuus tuo viidenneksen vientituloistamme.Maailmanlaajuisesti puun tarjonta ei ainakaan ole hurjasti kasvussa vaikka kysyntä kasvaakin tai pysyy samana, joten Suomen asema puun ja metsäteollisuustuotteiden tuottajana on melko vakaa. Istutusmetsien puunkorjuu ei ole yhtä kannattavaa kuin luonnonmetsien, Pohjois-Amerikassa on viime vuosina ollut hyönteistuhoa, joka vähentää puun tarjontaa, ja monissa maissa on mietittävä kumpaan maata halutaan käyttää: ruoantuotantoon vai metsätalouteen. Jos viljelysmaasta on väestön kasvaessa pulaa, on varmaa että se vie tilaa metsiltä. Mm. Kanadassa myös vähennetään hakkuita, koska halutaan turvata metsäluonnon monimuotoisuus.

Maailman metsät

Maailman metsät

Metsiä on maailman maapinta-alasta noin 30% ja Euroopan maapinta-alasta 5%. Koko maailman puustosta 25% on Brasiliassa ja Euroopassa vain 7%. Metsäalan tärkeimmät maat ovat Venäjä, Brasilia, USA, Kanada, ja Kiina.Puuta käytetään eniten polttotarkoituksessa, ja arvioidaan että 2,4 miljardia ihmistä, eli 40% kehitysmaiden väestöstä, valmistaa ruokansa polttopuulla. Viime vuosina länsimaissa on yleistynyt puupellettien käyttö lämmityksessä. Pelletit ovat jauhomaisista puumassoista yhteenpuristettuja pieniä rakeita. Niiden raaka-aineena käytetään mekaanisen puunjalostusteollisuuden puhtaita jätemassoja, kuten höylänlastuja ja sahanpurua. Ilmastonmuutoksen kannalta tämä on suositeltava energialähde, sillä puupellettien hiilidioksidipäästöt ovat nolla, mutta terveydelle haitallisia pienhiukkasia syntyy palon sivutuotteena.Kartongin tuottajista suurimmat ovat Kiina, USA, Japani ja Saksa. Havusahatavaran suurimpia tuottajia taas ovat Venäjä, Kiina, Saksa, Ruotsi ja Suomi. Metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Markkinoiden kasvu perustuu mm muovipakkausten korvaamiselle, väestönkasvulle, ympäristötietoisuuden lisääntymiselle ja kasvihuonepäästöjen vähentämiselle.        Nämä globaalit megatrendit ovat kasvattaneet metsätaloustuotteiden kysyntää jo viime vuosina.Tärkeitä metsäteollisuuden tuotteita eri puolilla maailmaa ovat mm. Australiassa eucalyptus, josta saadaan eukalyptusöljyä, Brasiliassa brasilianpuu, josta tehdään mm. jousisoittimia, sekä hevea brasiliensis, josta saadaan lateksia. Canada ja USA ostavat puuta ja metsäteollisuustuotteita toisiltaan ja tuottavat paljon rakennus- ja huonekalupuuta, ja USA:n erikoisuutena ovat etenkin  seetripuuöljy, sekä pähkinäpuu huonekaluihin. Karibialta ja Keski-Amerikasta saadaan mahonkia, jota käytetään paitsi soittimissa, niin myös huonekaluissa.Euroopan maista Italiassa on hyödynnetty Välimeren mäntyä monilla tavoin, mm. siitä saadun öljyn ja ruoanlaitossa käytettävien pinjansiementen suhteen. Lisäksi poppelia kätetään monipuolisesti vaneriin, pakkauslaatikoiden kartonkiin, paperiin ja tulitikkuihin. Portugalissa tammea kasvatetaan korkin vuoksi.Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, joissa kasvaa runsaasti mäntyä ja kuusta, sellu- ja paperiteollisuus ovat tärkeimpiä teollisuudenaloja. Lisäksi koivusta saadaan xylitol-makeutusainetta.Kovia puulaatuja käytetään rakentamisessa, ja puu onkin erinomainen ääni- ja lämpöeriste. Japanissa vanhat ja melko korkeat rakennukset ovat kestäneet voimakkaitakin maanjäristyksiä puukehyksensä ansiosta. Puualuksissa erityisen kestäviä ovat tietyt tammipuulajit.Metsien tärkeyttä maapallolla ei voi korostaa liikaa. Monilla alueilla metsät ovat hävinneet lähes täysin viljelysmaiden ja rakentamisen tieltä. Metsistä saamme paljon erittäin tärkeitä metsäteollisuuden tuotteita, mutta metsät itsessään ovat olennaisia ihmislajin selviytymiselle. Metsät sitovat ilmastonmuutosta vauhdittavaa hiilidioksidia, ja metsien merkittävyys maailman hiilinieluina onkin viime vuosina korostunut. Hyvinvoiva ja kestävä metsäteollisuus on meidän kaikkien elinehtomme.