Mitä puusta valmistetaan osa 3?


Välillä kalusteisiin tarvitaan jäykempiä levyjä. Esimerkiksi silloin, kun hyllystön jänneväli on iso, tavallisen lastu- tai kuitulevyn kantokyky saattaa tulla kysymykseen, ja kun se ei riitä, käytetään lujempaa tavaraa. Niitä on olemassa kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on vähän vanhempi ja toinen on nykyaikaisempi, jota käytetään enemmän.

Rimalevy Ja Sälelevy

Rimalevyä sanotaan myös kimpilevyksi. Se koostuu yleensä joko kolmesta tai viidestä kerroksesta, ja keskellä sijaitseva kerros on havurimaa täynnä. Ulkopinta on aina lehtipuuviilukerros, ja niitä voi olla joko yksi paksumpi tai kaksi ohuempaa. Tätä levyä käytettiin aikaisemmin paljon, mutta tällä hetkellä sen suosio on tippunut lähes nollatasolle. Kerrokset liimataan toisiinsa ureahartsilla, mikä tarkoittaa sitä, että rimalevyä voidaan käyttää vain kuivissa sisätiloissa. Käytön myötä rimalevyn ongelmaksi on muodostunut sen sisäkerroksen kosteuseläminen: rimat ovat suhteellisen paksuja, ja kun ne muuttavat kokoaan kosteusvaihteluiden seurauksena, se heijastuu myös pintakerroksiin. Rimalevyn työstäminen on melko helppoa, mutta kalusteiden rakentamisessa täytyy aina muistaa, että se kantaa vain yhdessä suunnassa.

Sälelevy on periaatteeltaan samanlainen kuin rimalevykin, mutta rimojen sijasta siinä käytetään ohuita, alle 7 millimetriä paksuja säleitä. Säleet sahataan yhdestä vanerista, joka sitä ennen liimataan kokoon noin 2-4 millimetriä paksuista havupuuviiluista. Sen jälkeen viilut liimataan toisiinsa toisessa suunnassa ja siitä muodostuu sälelevyn keskikerros. Tänä päivänä Suomessa ei enää valmisteta rima- eikä sälelevyjä, mutta niitä kuitenkin käytetään ja niitä tulee meille ulkomailta. Sälelevy on rimalevyä stabiilimpi sen kosteuselämisen suhteen, tosin sitäkin voidaan käyttää vain kuivissa sisätiloissa. Myös sen lujuus on hyvää luokkaa, ja sälelevyn hyvät puolet heijastuvat myös sen hintaan. Sitä käytetään lähinnä erikoistuotteiden valmistukseen.

Massiivit Huonekalut?

Netissä saatetaan silloin tällöin nähdä myynnissä olevia massiivipuusta tehtyjä kalusteita. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa paikan päällä, sillä usein massiivina myydään myös aidoilla puuviiluilla päällystettyjä kalusteita. Silloin viilujen alta löytyy tavallista lastulevyä eli huonekalu ei ole valmistettu massiivipuusta. Viilut ovat yleensä noin puoli millimetriä paksuja ja ne joko höylätään tai sorvataan aidosta puusta. Viiluja voi olla joko aitoja tai teknisiä: aidot viilut leikataan puusta joko säteen- tai tangentinsuuntaisesti ja siinä on valmis tuote. Tekninen viilu on erilainen: viilut leikataan aihiosta, joka koostuu useista erilaisista puukappaleista. Teknisessä viilussa ovat siis näkyvissä eri kerrokset ja tuotantoprosessilla voidaan saada aikaan melkein mitä tahansa värejä, kuvioita ja muotoja. Teknistä viilua käytetäänkin nyt huonekalujen valmistuksessa enemmän kuin aitoja viiluja.

Massiivit Huonekalut?

Isompiin Rakenteisiin

Kertopuu on meillä laajasti käytössä. Se koostuu noin kolmen millimetrin kerroksista, jotka ovat liimattuja yhteen. Kun kysymykseen tulee rakenteiden kantavuus ja niiden epätavallinen koko, ne voidaan toteuttaa kertopuusta, joka on lujempaa kuin tavallinen sahatavara ja josta saa myös sekä haluttuja kokoja että muotoja. Kertopuu voi olla myös painekyllästettyä, jolloin sitä voidaan käyttää myös ulkona, mutta se ei kuitenkaan sovellu kokonaan ja aina vedessä sijaitseviin rakenteisiin. Omakotitalorakentamisessa kertopuuta käytetään yleensä ylä-, ala- ja välipohjien palkeissa ja sitä voidaan käyttää myös kaikissa muissa rakenteissa, tosin hinta on silloin kalliimpi kuin sahatavarasta rakennetun rungon kustannukset. Kertopuuta nähdäänkin useammin julkisissa rakennuksissa kuten esimerkiksi urheiluhalleissa ja teollisuusrakennuksissa.

Tähän päättyy pieni kokonaisuus erilaisista puusta valmistettavista tuotteista. Tällä pääsee jo melko pitkälle, kun on kiinnostusta oman mökin rakentamisesta tai uusien huonekalujen tekemisestä omin käsin. Muuta tietoa erikoisemmasta puutavarasta löytyy ainakin Puuinfolta.