Myös siltoja voidaan rakentaa puusta


Tässä en tietysti yritä sanoa, että minkä tahansa teräs- tai betonisillan voisi korvata puurakenteisella insinöörirakenteella. Puuta on kuitenkin syytä katsoa vakavammin siltahankkeissa, vaikka vähän mennessä meillä onkin ollut tapana rakentaa siltoja mistä tahansa muusta materiaalista kuin puusta. Mitä siltoja voidaan puusta rakentaa ja miten ne voisivat toimia?

Erilaisia Siltatyyppejä

Kaikista suosituin tapa rakentaa silta on rakentaa se palkkisiltana. Puun kanssa se toimii vallan mainiosti: sillan pituussuunnassa kulkee liimapuupalkkeja, joiden päälle tulee sillan pinta. Tällaisia siltoja voidaan rakentaa puusta jopa kahdenkymmenen metrin jännevälillä, jolloin niitä voidaan käyttää ajoneuvoliikenteen väylillä. Kaarisilta on tavallista palkkisiltaa paljon mielenkiintoisempi ja näyttävämpi ratkaisu: siinä käytetään samoja periaatteita, mitä käytettiin jo vuosisatoja sitten kiviholvien ja kivisiltojen rakentamisessa. Ero on vain siinä, että vanhoina aikoina liikuttiin kivestä rakennettujen holvisiltojen päällä, kun taas puusta rakennettu kaarisilta on kannatettu sen yläpuolella olevalla puukaarella. Vaihtoehtoja on kuitenkin monenlaisia ja niihin käytetään aina liimapuuta, ja insinööriajattelu mahdollistaa jopa sata metriä pitkien kaarisiltojen rakentamisen puusta. Puusta voidaan rakentaa myös katettuja siltoja, jotka olivat aikoinaan aikamoisessa suosiossa ainakin Italiassa; katetun sillan ajatus perustuu ristikkorakenteisiin, ja niiden avulla saadaan siis koottua kasaan jäykkä ja samalla myös katettu rakenne. Katettuja siltoja rakennetaan kuitenkin enemmän kevyelle kuin ajoneuvoliikenteelle, mutta niiden jänneväli voi olla merkittävä: jopa sata metriä.

Uusia Näkemyksiä Siltarakentamiseen?

Mikä tekee puusillan rakentamisesta kivan? Rakenteita voidaan esivalmistaa aika pitkälle, ja niiden paino tulee olemaan aina pienempi, kuin vastaavan kokoisten teräsrakenteiden paino, jotka asennetaan yleensä pienempinä kokonaisuuksina. Liimapuun keksiminen on laajentanut siltojen rakentamisen mahdollisuuksia merkittävästi, sillä liimapuulla voidaan saada aikaan pidempiä jännevälejä ja mitä monimuotoisempia rakenteita, joita normaalista massiivipuusta ei voida koskaan tehdä. Lisäksi puusiltojen liitostekniikka on monessa mielessä teräsrakenteiden liitostekniikkaa helpompaa. Suomessa ei valitettavasti tällä hetkellä rakenneta paljon puusiltoja, vaikka ratkaisuja sellaiselle rakentamiselle olisi vaikka kuinka paljon: nykyaikaisilla tekniikoilla puulle saa melkein minkä tahansa kantokyvyn, ja puun työstö on muuttunut vuosien myötä aina kehittyneemmäksi. Puusiltojen ympäristöystävällisyydestä ei varmaan tarvitse edes sanoa, sillä se on ihan ilmiselvä asia.

Uusia Näkemyksiä Siltarakentamiseen?

Jos Suomea verrataan Norjaan tai Ruotsiin, meillä olisi kyllä vielä naapurimailta opittavaa. Suomessa on kaiken kaikkiaan noin kaksikymmentä tuhatta siltaa, joista vain alle tuhat on puurakenteisia eli se on alle viisi prosenttia; uusista silloista puurakenteisia on alle kolme prosenttia. Norjassa tilanne on toisin: uusista silloista ainakin kymmenen prosenttia rakennetaan puusta. Ruotsissa siltarakentamisen suhteen tilanne on jopa Norjaa parempi: kuluneen viidentoista vuoden aikana noin viidesosa Ruotsin rakentamista silloista on ollut puurakenteisia. Meillä kaikilla on hyvää metsää saatavilla läheltä, ja osaamme työstää sitä, mutta syystä tai toisesta puusiltojen rakentamisessa naapurimme ovat pärjänneet paremmin kuin me. Minkä takia meidän olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota puurakentamiseen, kun kyse on silloista? Heti ensimmäiseksi mainittakoon, että puusilta on noin 30 prosenttia halvempi toteuttaa kuin vastaava betonisilta. Toiseksi voisi mainita puun ympäristöystävällisyyden rakennusmateriaalina. Kolmanneksi sijoittuu puusiltojen pitkä elinkaari ja sen aikana tapahtuvien huoltojen edullisuus verrattuna esimerkiksi terässiltoihin. Ja viimeinen, mutta silti erittäin tärkeä asia: puusillat ovat kauniita. Puusta saa mitä tahansa muotoja, ja minun mielestäni Suomeen pitäisi rakentaa enemmän puusiltoja, koska meillähän on niin paljon metsää ja me olemme puurakentamisen edelläkävijä. Vai koskeeko tämä päättäjien mielestä vain asuinrakentamista?