Paperiteollisuus ja metsäkato


Nykyisenä digitaalisen viestinnän aikakautena, kun enemmän ja enemmän käytetään tiedonvälitykseen älylaitteita ja nettiä, voi herätä kysymys onko paperin kulutus oikeasti vähenemään päin. Vaikka esimerkiksi kirjoja ja lehtiä luetaan netissä entistä enemmän, on paperillekin olemassa vielä markkinat. Nimittäin monessa muussa maassa kuin Suomessa paperin tarve on itse asiassa jopa kasvussa; muun muassa Kiinassa elintason nousu lisää hyvätasoisten paperituotteiden kysyntää. Seuraavaksi herääkin kysymys, onko paperiteollisuudella ja metsien hävittämisellä jotain yhteistä? Ja mikä on tilanne Suomessa, ja muualla maailmassa? Katsotaan hieman lähemmin tätä asiaa.

Paperi ja metsät

Miten oikeastaan paperia tehdään ja paljonko puuta siihen tarvitaan? Paperin valmistusprosessi on melko vaiherikas tapahtuma, ja jonkin verran menee aikaa ennen kuin puu on muuttunut paperiksi. Puusta tehdään ensin massaa, jota sekoitetaan veteen ja levitetään eräänlaiselle muoviverkolle, josta seos ajetaan eteenpäin, paperikoneelle. Sen jälkeen paperin valmistus on tämän seoksen kuivatusta. Tässä yksinkertaistettuna paperin matka metsästä valmiiksi tuotteeksi.

Nyt havainnollistetaan, paljonko puuta metsästä tarvitaan, jotta saadaan tietty määrä paperia. Kun otetaan joko yksi iso tukkipuu tai tenniskentän kokoinen alue harvennuspuita, saadaan puuta kuutiometri. Tästä kuutiometristä voidaan valmistaa muun muassa yli 10 000 litran maitopurkkia, 100 000 A4-arkkia, 1200 kappaletta noin 50-sivuisia sanomalehtiä tai vuoden pehmopaperit 12 ihmiselle. Suomessa tätä paperin raaka-ainetta eli metsää on runsaasti, ja täällä metsät kasvavat jopa enemmän kuin niitä käytetään. Kestäviä hakkuumahdollisuuksia jää vuosittain suuri määrä käyttämättä. Suomessa on myös paperin kierrätys hyvin järjestetty, ja kierrätyksellähän puukuitu käytetään moneen kertaan. Voidaan siis todeta, että Suomen oloissa ei oikein voi puhua samassa lauseessa paperiteollisuudesta ja metsien hävittämisestä. Totta on, että metsät ovat erittäin tärkeitä ekosysteemin kannalta, ja niitä pitääkin hoitaa hyvin ja suojella; esimerkiksi hakkuumenetelmissä voidaan suosia pehmeää hakkuutapaa, jolloin hakkuualueet valitaan tarkasti ja käytetään vähemmän avohakkuuta ja maanmuokkausta. Suomi on perinteinen metsämaa, ja täällä on opittu paljon sekä metsien hoidosta että paperiteollisuudesta. Meidän kaikkien kannalta on tärkeää, että kaikki tehdään entistä enemmän kestävän kehityksen ehdoilla.

Tenniskentän koko

Entä muualla maailmassa? Valitettavasti metsää katoaa valtavaa vauhtia ja voidaan puhua jopa metsien häviämisestä tai hävittämisestä, varsinkin trooppisten metsien kohdalla. Esimerkiksi vuonna 2017 katosi lähes Suomen kokoinen alue metsää maapallolta, ja huolestuttava osuus siitä trooppisissa sademetsissä. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta trooppiset sademetsät ovat äärimmäisen tärkeitä – silti niitä katoaa hakkuiden myötä noin 40 jalkapallokentän minuuttivauhdilla. Toki puutavara- ja paperiteollisuuden lisäksi on muitakin syitä metsäkadolle. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Borneon saaren alueella sademetsiä raivataan palmuöljytuotannon tieltä, ja samaa tapahtuu Amazonin alueella Brasiliassa. Borneon metsistä yli puolet on menetetty jo, ja suurin syy metsäkadolle on ihmisen kestämätön toiminta.

Mutta peliä ei ole ehkä vielä menetetty, sillä on todellakin olemassa vastuullista paperintuotantoa ja -hankintaa. Se vain täytyy tehdä kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun ehdoilla. Esimerkiksi WWF on laatinut yhdessä suurten paperia ostavien yritysten, kuten Canonin, Unileverin ja IKEAn, kanssa yhteisessä ideariihessä oppaan vastuullisen paperin hankinnasta. Tämä opas on kehitetty eurooppalaisista lähtökohdista, mutta sen työkaluja voidaan, ja pitäisikin, käyttää maantieteellisesti laajemminkin. Maailmassa on kuitenkin paljon vastuullisesti hoidettuja metsiä, ja myös vastuullisesti tuotettua paperia. Joten vaikkapa FSC-sertifioitu paperi täyttää erinomaisesti WWF:n vaatimukset metsänhoidon laadullisista vaatimuksista. Nykyään paperia, joka on FSC-merkittyä, on saatavana useimmista paperilaaduista. Kun siis otetaan huomioon sekä paperiteollisuuden että metsiemme tarpeet ja vaatimukset, on mahdollista yhdistää nämä kaksi asiaa hyvällä ja kestävällä tavalla.