Puuntyöstön työkalut


Puun muokkaamista tuotteiksi tai tuotteiden aihioiksi kutsutaan puuntyöstöksi. Puuntyöstö voi tapahtua koneellisesti tai erilaisia käsityövälineitä käyttäen. Tässä artikkelissa käsitellään muutamia tavallisimmista puuntyöstön käsityövälineistä. Erilaisia työkaluja on kuitenkin runsaasti. Puuntyöstö voidaan jakaa erilaisten työmenetelmien käytön mukaan neljään erilaiseen osa-alueeseen, joita ovat mitoittaminen, työstötekniikoiden käyttäminen, liitosmenetelmät ja pintakäsittely.

Erilaiset puuntyöstön työmenetelmät

Puuntyöstötuotteen lopputuloksen onnistumisen kannalta erittäin merkittävä osa-alue työskentelyssä on huolellinen mitoittaminen ennen tuotteen varsinaista työstämistä. Apuvälineinä ja työkaluina tässä käytetään esimerkiksi mittanauhaa, viivainta, suorakulmaa, harppia ja muita erilaisia piirtimiä.

Puutuotteiden valmistuksessa käytetään myös runsaasti erilaisia liitosmenetelmiä, kuten esimerkiksi liimaamista, ruuvaamista, naulaamista sekä tappien ja sinkkaliitosten käyttöä. Liitosten valitsemisessa on siistiä ja kestävää lopputulostava varten pohdittava osien yhteensopivuutta sekä puun syyrakennetta.

Puutuotteiden pintakäsittely tuo tuotteelle viimeisen ulkonäöllisen vaikutuksen sekä myös suojaa tuotetta olosuhteilta. Pintakäsittelyn työvaiheita voivat olla muun muassa lakkaaminen, petsaaminen, maalaaminen ja vahaaminen sekä öljyäminen ja tervaaminen. Pintakäsittelyvaiheessa tuotteen pinnat täytyy työstää sileiksi ja puhdistaa huolellisesti.

Varsinaisessa puuntyöstövaiheessa tuotteesta yleensä poistetaan materiaalia puun työstämiseen käytettävillä työkaluilla, yhdistetään tuotteeseen uutta puumateriaalia tai käsitellään tuotteen puunsyypintaa jollain tavalla. Tekniikoihin kuuluvat esimerkiksi sahaaminen, poraaminen, talttaaminen, taivuttaminen ja höylääminen. Puuraaka-aineena käytössä voi olla liimalevypuuta tai massiivipuuta varsinaisen tuotteen käyttökohteen mukaan.

Taltta

Taltta on tärkein työkalu kiven ja puun veistämisessä. Sitä käytetään erilaisten kaiverrusten, kolojen ja urien tekemiseen. Taltassa on teräksinen terä, joka jatkuu ruotina kahvan sisään. Ruotiin kiinnitetty kahva on valmistettu puusta tai muovista. Talttoja on kahta päätyyppiä niiden terän poikkileikkauksen mukaan. Jos leikkaus on suora, puhutaan tasataltasta, kun taas kaarevan poikkileikkauksen talttoja nimitetään kourutaltoiksi. Taltan tärkeimpinä mittoina mainitaan terästä sen leveys, pituus ja teroituskulma. Talttaamisessa materiaaliin tehdään koloja ja uurteita työstämällä sitä taltalla.

Höylä

Höylässä on yksi tai useampi levymainen terä, joiden avulla sillä työstetään materiaalia lastuamalla. Höyläämistä voi suorittaa muidenkin materiaalien yhteydessä, mutta sen tunnetuin sovellusalue on puuntyöstö. Höylääminen on hiomista energiatehokkaampi työstömuoto, koska sen avulla voidaan työstää kappaletta, ilman että sen pintaa tarvitsee hajottaa puruksi. Höyläyksen tyypillisimpiä käyttötarkoituksia ovat pintojen viimeistely, kappaleen ohentaminen, pintakerroksen poisto ja osittain myös kappaleen muotoileminen.

Kirves

Kirveessä on kiilanmuotoinen terä, joka on asennettuna yleensä suorassa kulmassa kirveen varteen, joka voi olla esimerkiksi tyypillisesti puuta tai muovikomposiittia. Puuntyöstössä kirveellä on useita rooleja, sitä voi käyttää puun kaatamiseen ja halkaisemiseen tai puun veistoon. Perinteisin työkaluin suoritettavassa puunkaadossa kirveellä veistetään ennen poikki sahaamista kaatolovi puuhun. Hirsirakentamisessa on käytetty piilukirveitä, joilla veistetään hirsien sivut.

Saha

Käsisahalla leikataan materiaalia lastuamalla sitä sahalaitaiseksi hammastetulla terällä. Sahan ominaisuuksiin vaikuttaa eniten sen terän geometria. Sahaaminen tapahtuu liikuttamalla terää kohdetta vasten yleensä edestakaisella liikkeellä, jolloin terä lastuaa kohdemateriaalia ominaisuuksiensa mukaisesti. Tärkeimpinä tekijöinä terässä ovat sen hampaiden leikkaavien sivujen kulmat suhteessa leikattavaan aineeseen sekä terän hampaan koko. Isommat hampaat yleensä leikkaavat nopeammin, mutta pienihampainen saha leikkaa hienompaa pintaa eikä revi materiaalia.

Pora

Käsikäyttöisiä poria käytetään nykyään lähinnä vain perinnerakentamisessa. Käsikäyttöiset porat voidaan jakaa vintilöihin, joissa on yläkahva ja kampi, sekä kairoihin, joissa on toinen pyörivä kahva. Pora työkaluna on jo tuhansia vuosia vanha keksintö. Tyypillisin käyttötarkoitus poralla on tehdä reikä haluttuun kohteeseen lastuamalla sitä pyörivällä terällä. Poraamisessa tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat reiän syvyys ja halkaisija sekä porattava materiaali, joiden perusteella valitaan poranterä sen rakenteen ja materiaalien perusteella. Poraamiseen vaikuttavat kierros- ja syöttönopeus sekä lastunpoisto-ominaisuudet.