Puusepän ammatti


Puusepän ammatti on luettu perinteisesti käsityöammatiksi, mutta nykyään puuseppien työnkuvaan kuuluu sekä käsityötä, joka edellyttää itsenäistä suunnittelua, että myöskin vaiheiksi jaettua sarjavalmistusta koneellisesti. Puusepät voivat valmistaa puulevystä ja sahatavarasta muun muassa huonekaluja ja puusisustuksia. Puuseppien työpaikkoja ovat esimerkiksi puusepänverstaat, huonekalutehtaat ja teollisuuden rakennuspuusepäntoimet. Puusepän toimenkuvaan saattaa työpaikasta riippuen kuulua myös erilaiset korjaus- ja asennustyöt. Ammattivaatimuksena puusepälle on hyvien kädentaitojen lisäksi myös huolellisuus, tarkkuus ja laatutietoisuus.

Koulutus

Puusepäksi voi suuntautua suorittamalla toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa puuteollisuuden perustutkinnon. Puualalle voi suuntautua myös suorittamalla toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa käsi- ja taideteollisuusalan artesaanin perustutkinnon. Nämä perustutkinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona. Puusepänalan ammattitutkinto ja puusepänalan erikoisammattitutkinto voidaan myös suorittaa näyttötutkintoina.

Työtehtävät

Puusepän työtehtävät voivat olla työpaikasta riippuen itsenäistä suunnittelua vaativaa käsityötä tai koneellisempaa vaiheittaista sarjavalmistusta. Puusepät voivat valmistaa raakapuusta ja puulevystä monia erilaisia tuotteita, ja tavallisesti he toimivat erilaisissa yleis- ja erikoistehtävissä puusepänteollisuuden tuotannossa. Rakennuspuuseppäalalla puusepät valmistavat esimerkiksi rakennusten ovia ja ikkunoita. Puusepät voivat valmistaa myös erilaisia puisia käyttö- ja pienesineitä erillisen tilauksen mukaan.

Huonekalupuusepät valmistavat huonekaluja, jotka voivat olla kokonaisia ruokailuryhmiä tai pelkkiä pöytiä tai tuoleja, kirjahyllyjä, kaapistoja tai esimerkiksi sänkyjä. Myös huonekalujen korjaus kuuluu monen puusepän toimenkuvaan. Huonekalupuusepät voivat olla myös joko mallipuuseppiä, jotka valmistavat ja suunnittelevan asiakastöitä tilauksesta, tai penkkipuuseppiä, jotka liittävät huonekaluihin tai muihin puutuotteisiin koneella työstettyjä yksityiskohtia ja tekevät muun muassa korjauksia ja lukkojen asentamisia. Mallipuuseppänä toimiminen vaatii tuntemusta sekä muotoilun, suunnittelun että valmistuksen alalta. Puusepät valmistavat myös kalusteita ja sisustuksia julkisiin tiloihin, kuten esimerkiksi ravintoloihin.

Puuseppien työpaikkana toimivat usein verstaat ja tehdashallit. Muiden työntekijöiden määrää työyhteisössä riippuu työpaikasta. Verstaissa työskentely on usein itsenäistä suunnittelua vaativaa käsityötä, kun taas suuremmissa tuotantolaitoksissa työ voi olla vaiheittaista sarjavalmistusta ja pitkälti automatisoitua. Yleisemmin puusepät työskentelevät toimipisteellä yksin käyttäen työssään apunaan erilaisia käsityökaluja sekä niiden lisäksi myös puuntyöstökoneita, kuten sirkkeliä ja muita sahoja, höylää, poraa ja jyrsintä.

Työmarkkinat

Puuseppä voi työllistyä esimerkiksi talonrakennusalalle, puutuoteteollisuuteen tai käsityöalalle. Talonrakennusalalla uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa työllistetään noin 145 000 henkilöä. Rakennusalalla toimii pääasiassa pienyrityksiä, ja noin kolmasosa työntekijöistä rakennustyömaalla on pääurakoitsijoiden palveluksessa ja loput työskentelevät aliurakoitsijoille tai vuokratyönantajille.

Alan työllisyyteen vaikuttaa uudisrakentamisen lisäksi lisääntyvä korjausrakentaminen vanhemman rakennuskannan ylläpitämiseksi. Maailmantalouden nousu- ja laskusuhdanteet vaikuttavat herkästi rakennusalan työllisyystilanteeseen. Työvoimantarve vaihtelee myös kausiluontoisesti vuodenajan mukaan, kesällä ja syksyllä työvoimantarve on yleensä suurimmillaan. Rakennusalalta on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle runsaasti työntekijöitä ja toimihenkilöitä, joten alalla tulee olemaan tarvetta uusille työntekijöille.

Puutuoteteollisuudessa työskentelee suoraan noin 26 000 henkilöä ja näiden lisäksi vielä noin 9 000 saa elantonsa huonekaluteollisuudessa. Puutuoteteollisuuden työpaikkojen määrä on ollut viime vuosina laskussa. Rakennustoiminta Suomessa ja päävientialueella Euroopassa ohjaa pääsääntöisesti alan työllisyystilannetta. Sahateollisuus on tältä osin suhdanneherkkä ala.

Suomen väkilukuun suhteutettuna käsityöala on merkittävä työllistäjä. Käsityöala työllistää suoraan noin 11 000 henkilöä ja lisäksi välillisesti useita tuhansia esimerkiksi käsityötuotteiden myynnin kautta. Suurin osa käsityöläisistä toimii yrittäjänä työllistäen yleensä toiminimiyrityksissä vain itsensä. Vain suurimmat yritykset käyttävät palkattua työvoimaa.

Käsityöyrittäjät joutuvat luomaan oman työpaikkansa melko pitkälti itse. Monet käsityöläiset tekevät ammatinharjoittamisen lisäksi muuta työtä. Työllistymiseen ja toimenkuvaan vaikuttavat ammattitaito ja myyntikyky. Yrityksen palveluihin voi kuulua varsinaisten käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi esimerkiksi tuotteiden korjausta ja suunnittelua, sekä muun muassa käsityön ohjausta ja opetusta tai siihen liittyviä elämyspalveluita.