Puutavaran pitkä matka osa 2


Viime postauksessa tutustuimme siihen, mitä haasteita on puun kaadossa. Ei se olekaan niin yksinkertainen prosessi kuin siitä voisi kuvitella! Puiden kaatamiseen metsäteollisuuden esivaiheet eivät kuitenkaan lopu. Katsotaan, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Heti Kaadon Jälkeen

Kuorma-autoissa näemme yleensä kauniita ja tasaisia tukkeja. Puuta onkin syytä työstää jo metsässä heti kaadon jälkeen, jolloin kaadetusta puusta sahataan oksat pois ja leikataan puu sopivan kokoisiksi tukeiksi. Kaadon jälkeen tehdään myös mittaustyötä, ja tämä prosessi pitää sisällään paljon muutakin kuin kulkemista kaadettujen puiden ympärillä rullamitta kädessä. Suomessa on tapana käyttää niin sanottua tavaralajimenetelmää, mikä tarkoittaa sitä, että puut luokitellaan, mitataan ja sahataan sopivaan pituuteen jo hakkuutyömaalla ennen kuljetusta. Kun runkoja kuljetetaan metsästä kokonaisina, kyse on kokopuumenetelmästä.

Sahaus

Hakkuun jälkeen on tärkeä luokitella kaadetut puut. Tavaralajeja ovat erikoispuu eli puusepänpuu, sahatavaraksi ja hirsiksi jälkeen päin muuttuva tukkipuu, ja paperi- sekä selluteollisuuteen matkaansa jatkava kuitupuu. Tukkipuille on olemassa tarkkoja laatuvaatimuksia, ja hakkuutyömaalla tutustutaankin tarkasti kaadettujen puiden paksuuslukemiin, oksaisuuteen, mutkaisuuteen, pintavikoihin ja halkeamiin. Kuormia lähtee hakkuutyömaalta eri suuntiin sen mukaan, mitä puuta saatiin kaadettua ja miten se luokiteltiin.

Sahaus

Puiden kaatamisen jälkeen tapahtuva sahaus on oikea taiteenlaji, josta on monia menetelmiä ja tapoja. Meillä käytetään useita sahoja ja kaikki riippuu siitä, mihin toimintaan tietty sahapiste keskittyy. Rakennuspuuta sahataan yleensä raamisahoilla, joille on tärkeää saavuttaa tiettyjä määrätavoitteita. Siellä ei siis käsitellä laatupuuta, joka voisi mennä esimerkiksi puusepän työhön, vaan tuotetaan tavallista sahatavaraa. Raamisahoille on myös tyypillistä se, että se ei voi käsitellä ylijäreitä tukkeja vaan niiden halkaisija on rajoitettu vähän alle neljäänkymmeneen senttimetriin. Vaikka raamisahoja käytetään paljon, niistä jäävä hukka on aivan hirveä: yksi kuutiometri valmista sahatavaraa tarkoittaa usein sitä, että siihen on mennyt yli kaksi kertaa enemmän tukkipuuta. Pienempi vaihtoehto on kenttäsirkkeli, jota käytetään yleensä pienissä talouksissa ja jolla puuta voidaan sahata monella eri tavalla. Vannesaha on puolestaan hitaampi, mutta se on ainoa vaihtoehto työstää erikoispuuta puuseppien tarpeisiin. Vannesahalla saa työstettyä minkä tahansa paksuisen tai pituisen tukin, ja vaikka se on yleensä muita sahoja paljon hitaampi, sitä käytetään paljon. Kyse on siitä, että hukka jää erittäin pieneksi ja raaka-ainetta hyödynnetään noin seitsemänkymmenen prosentin tehokkuudella, ja sen lisäksi myös sahatavaran laatu on vannesahalla tehtynä paljon parempaa.

Kuivaus

Vielä yksi erittäin tärkeä vaihe on puun kuivaus ennen myyntiä. Kuten aiemmin jo todettiin, kuivuessaan puu muuttaa helposti muotojaan ja mittojaan, ja tätä riskiä pienennetään suorittamalla hakkuut puiden lepokauden aikana. Kuivausta joudutaan kuitenkin tekemään, sillä oikein kuivattu puu ei halkeile eikä käyristy odottamattomasti ja sitä on paljon helpompaa työstää, liimata sekä pintakäsitellä kuin kuivaamatonta puuta. Lisäksi kuivattu puu ei lahoa, kestää kuormituksia paremmin eli se on lujempaa ja tietysti kevyempää.

Kuivaus

Puuta voidaan kuivata monella eri menetelmällä, tosin suosituin on puun kuivaus sitä varten suunnitelluissa kuivaamoissa. Lautatarhakuivaus sopii niille, kenellä on aikaa odottaa puun kuivumista eli lähinnä omakotitalojen tai kesämökkien rakentajille. Kuivauksessa otetaan huomioon sellaisia tekijöitä kuten puutavaran tiheys ja paksuus sekä puulajin ominaisuudet: jotkut voivat kuivua tasaisesti ja nopeasti, kun taas esimerkiksi tammi vaatii erityistä varovaisuutta kuivausmenetelmän valinnassa. Tiettyyn kosteusasteeseen kuivattu puu saapuukin kuivauksen jälkeen kauppoihin, joissa käymme silloin tällöin valitsemassa meille sopivaa puutavaraa.