Sahateollisuus Suomessa


Suomalaisen mekaanisen metsäteollisuuden suurin tuotantoala on sahateollisuus, jonka piiriin kuuluu puun sahaaminen, höylääminen ja kyllästäminen. Sahateollisuuden tuotantolaitoksista käytetään nimitystä saha. Nämä puutuoteteollisuuden yksiköt voidaan jakaa teollisuussahoihin ja piensahoihin. Jako tehdään niiden vuosittain käyttämän raakapuumäärän perusteella niin, että teollisuussahaksi määritellään vuosittain vähintään 10 000 kuutiometriä käyttävät tuotantolaitokset ja tätä vähemmän raakapuuta käyttävät ovat piensahoja. Piensahoihin lasketaan paitsi pienet sahayritykset, myös kotitarvesirkkelit esimerkiksi maatiloilla sekä sahauspalveluja myyvät vuokrasahat.

Suurimmat saha-alan konserniyritykset Suomessa olivat vuoden 2015 tilastojen mukaan UPM Kymmene, Metsä Wood, Stora Enso, Vapo Timber ja Pölkky Oy. Puutuotteiden valmistamisen lisäksi näillä konserneilla on myös muuta metsäteollisuuden toimintaa, kuten paperinvalmistusta ja energiatuotantoa.

Puutuoteteollisuus tuottaa raakapuusta tuotteita, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään; perustuotteet, ensiasteen jalosteet ja toisen asteen jalosteet. Perustuotteisiin kuuluvat sahatavara sekä erilaiset puulevyt, kuten vaneri-, lastu- ja kuitulevytuotteet. Ensiasteen jalosteita ovat höylätavara, sormijatkettu sahatavara, pinnoitettu vaneri sekä erilaiset insinööripuutuotteet. Toisen asteen jalosteiksi lasketaan esimerkiksi ovet, ikkunat, huonekalut, parketit ja puutalot.

Suomalaisen sahateollisuuden historia

Suomalainen valtaneuvos ja Kuitian kartanonherra Erik Fleming rakennutti Suomeen vuonna 1533 ensimmäisen vesisahan. Vesisahojen käyttö yleistyi 1600-luvun aikana, mutta kesti vielä vuoteen 1708 asti, ennen kuin Suomeen saatiin ensimmäinen ohutteräinen hollantilaistyyppinen saha, joka oli huomattavasti tehokkaampi.

Sahat olivat 1800-luvun alkupuolella monialayritysten omistuksessa. Eräs tällainen yritys oli Hackman & Go, joka oli viipurilainen sekatavarakauppa, joka toimi kaikkiaan noin vuosisadan ajan yhtenä koko Suomen suurimmista sahatavaran viejistä. Höyrysahojen salliminen vuonna 1857 mahdollisti ympärivuotisen sahatoiminnan säästä riippumatta.

1920-luvun aikana sahateollisuudessa pääalanaan toimineesta A. Ahlström Oy:stä tuli Suomen suurin teollisuusyritys yrityksen perustaneen Antti Ahlströmin pojan, sittemmin myös vuorineuvoksen arvonimen saaneen Walter Ahlströmin johtamiskaudella. Merkittäviä toimijoita tuolloin olivat myös W. Rosenlew & Co sekä Norjan sahan ja Enso-Gutzeitin perustaja Hans Gutzeit.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomen vienti länteen oli hetken aikaa vaikeuksissa, mutta itsenäisyyden myötä sahatavaran vienti alkoi kasvaa nopeasti jo ensimmäisen vuosikymmenen aikana, jonka jälkeen Suomeen oli syntynyt jo yhteensä yli 600 sahaa työllistäen 45 000 henkilöä. Teollisten sahojen määrä Suomessa on tippunut sittemmin vuoteen 2015 mennessä vajaaseen 80:een. Valtaosa Suomalaisista teollisuussahoista sijaitsee Järvi-Suomessa tai rannikoilla.

Piensahateollisuus

Raakapuuta alle 10 000 kuutiometriä vuodessa käyttäviä sahoja eli piensahateollisuutta on Suomessa noin 2 000 kappaletta toiminnassa. Liikkuvia rahtisahureita, jotka kiertävät asiakkaiden luona suorittamassa sahausta pääasiassa maaliskuusta kesäkuuhun, on vielä noin 1 500 kappaletta. Kiinteät sahat suorittavat rahtisahausta asiakkaiden puusta, myyntisahausta tai näiden kahden yhdistelmää. Kiinteät sahat suorittavat rahtisahausta kiertävien rahtisahureiden toiminta-ajan ulkopuolellakin.

Piensahojen koneina on pääasiallisesti yksiteräisiä pyörösahoja, mutta jotkut yrittäjät suorittavat sahauksia myös vannesahalla sekä mahdollisesti vielä raamisahalla eli niin sanotulla kehyssahalla. Piensahojen toiminta on alkanut muuttua viime vuosina enemmän laitosmaiseen sahateollisuuden suuntaan, jolloin sahausmäärät saattavat nousta jopa yli 10 000 kuutiometriin. Tavanomaisemmin piensahojen tuotantomäärät ovat 1 000–3 000 kuutiometriä. Sahatavarateollisuuden on myös kyettävä nykyisin vastaamaan rakentajien tarpeisiin ja tuottamaan jatkojalustettuja tuotteita. Erikoisemmissa sahaustarpeissa piensahojen tuotannon osuus nousee. Piensahojen sahatavaran ja jatkojalosteiden arvellaan kattavan kotimaan tarjonnasta noin 20–25 prosenttia. Piensahat tuottavat esimerkiksi erikoismittaisia ja erikoispaksuisia lankkuja, ylijäreitä sahauksia, ylipitkien puiden sahauksia sekä ylileveitä höylättyjä tuotteita.

Suomessa yksityisten sahojen ja sahalaitosten edustajana toimii Sahateollisuus ry (tunnettiin ennen nimellä Suomen Sahat ry) ja piensahateollisuuden sahoja edustaa Sahayrittäjät ry. Sahateollisuus ry opastaa myös asiakkaita puukaupan perusteisiin ja toimintaan itsenäisten sahojen kanssa.