Sahaustapoja on monenlaisia


Mitä ihmeellistä puun sahauksessa voi olla? Sen kun ottaa ja sahaa, vai mitä? Tukkien sahausmenetelmiä ollaan kuitenkin kehitetty usean vuosikymmenen ajan, ja oikean sahaustavan valinta onkin erittäin tärkeää sekä tulevan sahatavaran laadun että hukan kannalta. Kahdeksi pääperiaatteeksi ovat nousseet skandinaavinen ja pohjoisamerikkalainen tapa, joiden kummankin kulmakivenä on kuitenkin se ajatus, että laatupuuta ei särmätä. Tästä johtuu se, että oksaton pintapuu jää talteen. Skandinaavinen puun sahaustapa tarkoittaa sitä, että tukki sahataan yhdensuuntaisesti sen keskilinjan mukaan, ja skandinaavista sahaustapaa sanotaankin usein keskilinjansuuntaiseksi sahaustavaksi. Saanto on tällaisessa sahaustavassa hyvä, mutta pintapuusta, joka on yleensä oksatonta, voidaan tehdä vain rimoja. Pohjoisamerikkalaista tapaa kutsutaan puolestaan myös pinnanmyötäiseksi sahaustavaksi. Siinä tukki sahataan yhdensuuntaisesti pinnan kanssa, mikä sallii pintapuun tehokkaan hyödyntämisen. Sen lisäksi tällainen sahaus tapahtuu syiden myötäisesti ja hukkapuu muodostuu yleensä tukin ytimeen, joka on huonompaa. Sekä Pohjois-Amerikassa että Pohjoismaissa käytetään kumpaakin menetelmää.

Läpisahaus

Läpisahauksessa tukki sahataan pitkittäin laudoiksi. Se voi tapahtua sekä keskilinjan suunnassa että pinnan suunnassa: ero on siinä, mistä sahaus aloitetaan. Näin sahataan yleensä lehtipuita, joista yleisimpiä meillä ovat haapa, raita, tuomi, lehmus ja pihlaja. Samalla tavalla voidaan sahata myös niitä puita, joiden tukit eivät sovellu muulla tavalla sahattaviksi esimerkiksi niiden riittämättömän järeyden takia. Läpisahauksesta muodostunutta puutavaraa yleensä särmätään joko sen keskilinjan tai pinnan suuntaisesti. Tätä sahaustapaa käytetään myös silloin, kun tukit ovat lenkoja: ne sahataan niin, että myös niistä syntyvät laudat ja lankut ovat myös lenkoja. Tämä on suosittu sahaustapa siinä tapauksessa, kun lautoja menee myyntiin veneiden rakentajille. Kokonaisuutena ottaen, läpisahauksen prosessi on melko yksinkertainen: tukki sahataan tietyn paksuisiksi laudoiksi, minkä jälkeen ne särmätään sen mukaan, kuinka leveää sahatavaraa halutaan saada.

Pelkkasahaus

Tätä sahaustapaa sanotaan myös nelisahaukseksi. Se on aika suosittu Suomen sahoilla ja se sopii hyvin havupuiden työstöön. Nelisahauksen ensimmäisessä vaiheessa tukista tehdään pelkka eli tukin kahdesta vastakkaisesta reunasta leikataan sivulaudat, jotka sen jälkeen särmätään. Näin muodostuu hirsiaihio, mutta jos tarkoitus ei ole saada hirsitavaraa vaan jotain muuta, pelkasta sahataan lautaa kääntämällä pelkka ensin yhden suorakulman verran ja sitten leikataan siitä halutun kokoisia lankkuja ja lautoja. Niitä ei yleensä edes särmätä, ja nelisahauksessa syntynyt puutavara onkin suosittua venerakentamisessa.

Läpisahaus

Voi Sen Puun Muutenkin Sahata

Pelkka- eli nelisahauksen ja läpisahauksen lisäksi on olemassa myös muita sahaustapoja. Jotkut niistä yhdistävät useampia sahaustapoja. Syynä erilaisten sahaustapojen käyttöön on tiettyjen lopullisen tavaran ominaisuuksien hakeminen: joskus on tärkeää, että puu ei muuta muotoaan kuivauksen aikana juuri lainkaan, kun taas joskus puutavaran kuviointi muodostuu kaikesta tärkeimmäksi tekijäksi sopivan sahaustavan valinnassa. Esimerkiksi kvarttisahauksessa tavoitellaan juuri sitä, että puutavara ei muuttaisi liian paljon muotoaan, ja kvarttisahauksessa tukki leikataankin aina mahdollisimman hyvin säteen suuntaisesti. Kvarttisahauksesta syntyvä puutavara on yleensä korkealaatuista ja hukkaprosentti melko pientä. Kvarttisahauksesta on kehitetty myös muita menetelmiä: esimerkiksi sydänkeskeisessä kvarttisahauksessa tukki leikataan ensin neljään samanlaiseen sektoriin ja sen jälkeen sektorit sahataan laudoiksi säteen suuntaisesti. Sydänvapaa kvarttisahaus tarkoittaa puolestaan sitä, että rungon keskellä oleva nuorpuu poistetaan kokonaan eikä sitä siis käytetä. On myös sellainen sahaustapa kuten täydellinen kvarttisahaus, kun kaikki kappaleet ovat täysin säteen suuntaisia. Vastaava sahaustapa on nykyään laajassa käytössä Ruotsissa ja sitä nimetään tähtisahaukseksi: puun hukka on silloin suuri ja sahauksen nopeus erittäin matala, mutta tällaisen sahauksen tuloksena syntyy oikeaa laatutavaraa