Suomen puulajit


Metsät ovat ihmiskunnan elinehto ja tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvarojamme. Metsien peittävyys koko maapallon maapinta-alasta on noin kolmannes. Maailmanlaajuisesti metsissä kasvaa kaikkiaan noin 45 000 erilaista puulajia, joista suurin osa on lehtipuita. Tältä kannalta Suomen puulajisto 25–30 lajillaan on hyvin suppea, varsinkin ottaen huomioon kuinka paljon Suomessa ylipäätään on metsää. Lajien määrä riippuu puun ja pensaan välisen eron määrittelemisestä.

Puulajit jaotellaan havu- ja lehtipuihin, jotka eroavat toisistaan kasvutavaltaan ja puuanatomialtaan. Puilla on monia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä ainutlaatuisia kasvikunnan jäseniä. Kaliforniassa kasvavat mammuttipetäjät eli Kalifornian punapuut ovat maailman suurimpia kasveja, jotka voivat olla halkaisijaltaan toistakymmentä metriä ja kasvaa yli sadan metrin korkuisiksi. Nämä puut ovat myös maailman iäkkäimpiä kasveja, jotka voivat olla jopa 4 000 vuoden ikäisiä. Vanhin tutkittu mänty-yksilö on kuitenkin arvioitu suunnilleen 5 000 vuoden ikäiseksi.

Suomen puulajeista yleisimmät ovat mänty ja kuusi sekä raudus- ja hieskoivut. Rauduskoivua, mäntyä ja kuusta kasvatetaan Suomessa tukki- ja kuitupuuksi paperi- ja sahateollisuuden tarpeisiin. Myös hieskoivua käytetään täydentävänä lajina tai talouspuuna soiden kaltaisissa erikoiskohteissa. Siitä valmistetaan pääasiassa kuitupuu paperi- ja selluteollisuudelle.

Mänty

Mänty on Suomen yleisin puulaji, sen levinneisyys yltää aina Pohjois-Lappiin asti kuusta pidemmälle. Luontaisesti mänty on levinnyt Eurooppaan ja Pohjois-Aasiaan. Männyt ovat sopeutuneet hyvin karuille paikoille, ja se kuuluukin muun muassa koivun, harmaalepän ja haavan kanssa niin sanottuihin pioneeripuulajeihin, joka tarkoittaa sen levittäytyvän ensimmäisten joukossa avoimille ja valoisille kasvupaikoille.

Männyt voivat elää jopa 600–800-vuotiaiksi, mutta metsänkasvatuksessa männikkö uudistetaan viimeistään noin 120 vuoden iässä. Parhaimmillaan sen kasvu on 50–60 vuoden iässä. Suurin mitattu mänty Suomessa on 37 metriä korkea ja suurin mitattu ympärysmitta on noin viisi metriä.

Kuusi

Kuusi on männyt jälkeen Suomen toiseksi yleisin puulaji. Kuuset hallitsevat noin 40 lajin voimalla Euroopan ja Aasian havumetsävyöhykettä. Metsäpalojen ja perinteisen kaskeamisen vähennyttyä kuusi on päässyt yleistymään ilman, että pioneeripuut olisivat vallanneet niiltä tilaa uusilla kasvualueilla. Suomessa kuusi kasvaa koko maassa aivan pohjoisen tunturiseutuja lukuun ottamatta.

Kun esimerkiksi mänty on valopuu, viihtyy kuusi puolivarjossa valtapuuna tai alikasvoksena. Kuuset kasvavat pituutta parhaimmillaan 20–50-vuotiaina ja tilavuutta 60–70-vuotiaina. Kuuset voivat kasvaa hyvällä paikalla 40 metrin pituisiksi ja 50–60 senttimetrin paksuisiksi. Kuusikko uudistetaan yleensä 100 vuoden ikään mennessä, mutta biologiselta iältään kuuset voivat elää 250–400-vuotiaiksi – ollen tosin esimerkiksi mäntyä huomattavasti lahoherkempiä.

Rauduskoivu ja hieskoivu

Männyn tapaan koivut ovat valopuita ja pioneeripuita, jotka saattavat vallata suuriakin alueita. Koivut tarvitsevat paljon valoa ja toisaalta ne kestävät hyvin pakkasta. Koivut tuottavat runsaasti siemeniä, mutta lisääntyvät myös vesoista. Metsänkasvatuksessa koivut parantavat metsikön pienilmastoa ja maaperää. Rauduskoivu – ja varsinkin erityisesti sen alalaji visakoivu – on Suomen talouspuista arvokkain. Koivikot uudistetaan yleensä 60 vuoden iässä, ja niiden biologinen elinikä on noin 125–135 vuotta. Rauduskoivut voivat kasvaa 30 metrin pituisiksi ja 40–50 senttimetrin paksuisiksi. Parhaimmillaan niiden tilavuuskasvu on 35–45 vuoden iässä.

Hieskoivut kasvavat rauduskoivua hitaammin ja rungoltaan huonolaatuisemmin. Hieskoivu on yleisimmillään Lapissa, mutta se on levinnyt koko Suomen alueelle. Hieskoivu valloittaa monesti ensimmäisenä rehevät hakkuuaukot ja pellot, joiden viljelyksestä on luovuttu. Hieskoivut elävät harvoin yli 100-vuotiaiksi saavuttaen 22–27 metrin pituuden ja 35–40 senttimetrin paksuuden. Hieskoivun rungon mutkaisuus ja haaraisuus, sekä sen paksut ja lahot oksat johtavat usein siihen, että hieskoivua käytetään lähinnä vain kuitupuun tuotantoon.