Työkaluna saha


Sahan keksijäksi on mainittu kiinalaisen perimätiedon mukaan kiinalainen Lu Ban 500-luvulla eaa., mutta egyptiläisten on havaittu käyttäneen kuparisia sahoja jo noin 2 500 vuotta tätä ennen. Ensimmäiset sahat valmistettiin kivikaudella eläinten leukaluista. Sahan perusmuoto säilyi melko lailla samanlaisena aina 1700-luvulle, jolloin kehitettiin ensimmäiset sirkkelit eli pyörösahat.

Suomessa ensimmäiset ulkoista voimaa käyttävät sahat olivat 1500-luvulla rakennettuja vesisahoja ja sahamyllyjä, joiden voimanlähteinä toimi vesipyörän välittämä vesivoima. Vesisaha muistutti toiminnaltaan vesimyllyä. Virtaava vesi sai sahan vesipyörän pyörimään, josta veden liike ja voima ohjattiin sahan raamiin, jonka terillä sahaaminen varsinaisesti tapahtui. Näiden sahojen tuotantokyky oli verrattain alhainen niiden alkeellisen rakenteen vuoksi.

Käsisahat

Käsisahat ovat säilyttäneet perusmallinsa jo hyvin pitkän aikaa. Käsin käytettäviä sahoja löytyy kuitenkin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisia materiaaleja varten useita erilaisia. Esimerkiksi japaninsaha on ohutteräinen askarteluun soveltuva saha, joka sahaa vetämällä. Jiirisahassa saha yhdistetään sahauspöytään liukukoneiston kanssa. Sahalla voi sahata kappaleita tarkasti erilaisiin kulmiin eli jiiriin. Justeeri on kahden henkilön käyttämä perinteinen saha, jota on käytetty puiden kaatamiseen sekä myös toisinaan lankkujen sahaamiseen. Lehtisaha on pienikokoinen kaarisahamalli, jolla voi sahata kapealla terällä tarkasti erilaisia muotoja. Oksasaha taas on tarkoitettu elävien puiden oksien katkomiseen ja karsimiseen pitkän varren ja pitkän kapean terän avulla. Metsätöissä käytettävän pokasahan sahapuut veistettiin perinteisesti itse valmiina ostetun sahanterän ympärille. Muita erilaisia käsityösahoja ovat vielä muun muassa jännesaha, listasaha, selkäsaha ja timpurin saha.

Pyörösaha

Pyörösaha eli sirkkeli on leikkaamiseen tarkoitettu laite, jolla työstetään erilaisia materiaaleja. Sirkkelimalleja on erilaisten käyttötarkoitusten ja kohdemateriaalin mukaan lukuisia erilaisia, mutta kaikki toimivat kuitenkin samalla toimintaperiaatteella, eli työstettävä kappale leikataan pyörivän terän avulla. Puun lisäksi pyörösahalla voi leikata esimerkiksi metalleja, kiviä, keraamisia laattoja ja muoveja. Useimmat pyöräsahat toimivat verkkovirralla tai erillisellä akulla. Puusepän työssä sirkkeli on yksi tärkeimmistä työkoneista. Lähes kaikissa nykyaikaisissa sirkkeleissä on turvavarusteena teräsuoja, joka peittaa suurimman osan terästä.

Erilaisia sirkkelimalleja ovat esimerkiksi pöytäsirkkeli, jiirisaha, käsisirkkeli, klapisirkkeli ja erilaiset halkaisusirkkelit. Pöytäsirkkelissä on kiinteä terä keskellä työstöpöytää. Yleensä terän korkeus ja kulma pöydän pinnan suhteen on säädettävissä. Käsisirkkeliä sen sijaan käytetään nimensä mukaisesti käsillä kannattelemalla. Jiirisirkkeli toimii koneellisesti samalla periaatteella kuin käsin käytettävä jiirisaha. Sirkkeli on kiinnitetty pöytään ja sen leikkauskulmaa voi lisäksi säätää yleensä kahteen suuntaan. Jiirisirkkelin ja pöytäsirkkelin yhdistelmä on kääntöpöytäsirkkeli.

Polttopuiden teossa käytetään apuna klapisirkkeliä, jossa voi olla mukana klapien halkaisun avuksi halkaisuruuvi tai muu mekanismi rankojen katkaisun lisäksi. Klapisirkkeli voi toimia esimerkiksi traktorin voiman ulosotosta nivelakselin välityksellä.

Vannesaha

Vannesahaa käytetään lähinnä kuvioiden sahaamiseen puutöissä. Vannesahan terä on sen nimen mukaisesti ohut hammastuksella varustettu metallivanne. Puutöissä käytettävien pienten puuntyöstökoneisen lisäksi sahalaitoksissa käytetään tukkien sahaukseen tarkoitettuja suuria vannesahoja. Vannesahan ohut terä aiheuttaa vähemmän hukkaa kuin pyörösaha puuta sahattaessa.

Moottorisaha

Moottorisahat ovat yleensä pienellä kaksitahtisella bensiinimoottorilla käytettäviä ketjusahoja, joita käytetään puiden kaatamiseen, katkomiseen ja karsimiseen sekä muunlaiseen puuntyöstöön. Polttomoottorin lisäksi sahoissa voi olla voimanlähteenä myös sähkö- tai akkukäyttöinen moottori. Sähkömoottoreiden heikompi teho ja sähkövirran saamisen vaatimus kuitenkin rajoittavat niiden käyttöä. Polttomoottorilla varustettua moottorisahaa ei toisaalta voi käyttää sisätiloissa, sillä sen pakokaasussa on paljon häkää.

Ensimmäiset moottorisahat tulivat suomalaisille hakkuutyömaille 1940-loppupuolella. Moottorisahat vakiintuivat käyttöön 1950-luvun aikana ja 1960 puita kaadettiin moottorisahoilla perinteisiä sahoja enemmän. Ensimmäisen moottorisahat painoivat lähes 20 kilogrammaan ja niiden käyttö oli kömpelöä. Nykyisten sahojen paino on 3,5–10 kg käyttötarkoituksesta riippuen.