Uutiset

Tukkisavotta ja uitto

Savotta on venäjän kielestä lainattu ”tehdasta” tai ”sahalaitosta” tarkoittava sana, jolla tarkoitetaan metsätyömaata. Yksinkertaisimmillaan savotta tarkoittaa puiden kaatamista, karsimista ja juontamista, eli siirtämistä jatkokuljetusta varten. Savottatyömailla tehdään tukkeja ja pinotavaraa, mutta toisinaan savotaksi kutsutaan myös halkotyömaata tai nuoren riukuvaiheisen metsän tai taimikon harventamiseksi tehtävää risusavottaa.

Lue lisää »

Työkaluna saha

Sahan keksijäksi on mainittu kiinalaisen perimätiedon mukaan kiinalainen Lu Ban 500-luvulla eaa., mutta egyptiläisten on havaittu käyttäneen kuparisia sahoja jo noin 2 500 vuotta tätä ennen. Ensimmäiset sahat valmistettiin kivikaudella eläinten leukaluista. Sahan perusmuoto säilyi melko lailla samanlaisena aina 1700-luvulle, jolloin kehitettiin ensimmäiset sirkkelit eli pyörösahat.

Lue lisää »

Metsäteollisuuden merkitys Suomessa

Metsäteollisuus on teollisuutta, joka käyttää raaka-aineena puuta. Metsäteollisuuteen sisältyy kaksi pääteollisuudenalaa, puutuoteteollisuus eli mekaaninen metsäteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Puutuoteteollisuuden alaisia teollisuudenaloja ovat sahateollisuus, kuitulevyteollisuus, lastulevyteollisuus, vaneriteollisuus, huonekaluteollisuus, insinööripuutuoteteollisuus, puusepänteollisuus, puutaloteollisuus sekä rakennuspuutuoteteollisuus.

Lue lisää »

RAKENNA PUUSTA OMA PELIPÖYTÄ

RAKENNA PUUSTA OMA PELIPÖYTÄ

Lautapelien ja pöytäpelien suosio kasvaa koko ajan. Vaikkakaan lautapelien pelaaminen ei ole mikään kaikkein yleisin varhaisaikuisten ajanviettotapa, niiden voidaan kuitenkin sanoa olevan tätä nykyä muodissa. Nuoruutensa tietokone- ja konsolipelien kanssa viettäneet kolmekymppisen nuoret aikuiset ovat ottaneet lautapeliharrastuksen omakseen. Myös esimerkiksi pokeripelien pelaaminen porukalla on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla. Aiemmin lautapelien pelaamisella oli erilainen leima, ja koko homma nähtiin pimeissä kellareissa pelaavien nörttien puuhana. Nykyään kun nuoret aikuiset vakiintuvat parisuhteissa ja baareissa käyminen jää vähemmälle, lautapeleistä on löytynyt uusi ajanviettotapa tuttavapariskuntien…

Lue lisää »

Puusepän ammatti

Puusepän ammatti on luettu perinteisesti käsityöammatiksi, mutta nykyään puuseppien työnkuvaan kuuluu sekä käsityötä, joka edellyttää itsenäistä suunnittelua, että myöskin vaiheiksi jaettua sarjavalmistusta koneellisesti. Puusepät voivat valmistaa puulevystä ja sahatavarasta muun muassa huonekaluja ja puusisustuksia. Puuseppien työpaikkoja ovat esimerkiksi puusepänverstaat, huonekalutehtaat ja teollisuuden rakennuspuusepäntoimet. Puusepän toimenkuvaan saattaa työpaikasta riippuen kuulua myös erilaiset korjaus- ja asennustyöt. Ammattivaatimuksena puusepälle on hyvien kädentaitojen lisäksi myös huolellisuus, tarkkuus ja laatutietoisuus.

Lue lisää »

Sahateollisuus Suomessa

Suomalaisen mekaanisen metsäteollisuuden suurin tuotantoala on sahateollisuus, jonka piiriin kuuluu puun sahaaminen, höylääminen ja kyllästäminen. Sahateollisuuden tuotantolaitoksista käytetään nimitystä saha. Nämä puutuoteteollisuuden yksiköt voidaan jakaa teollisuussahoihin ja piensahoihin. Jako tehdään niiden vuosittain käyttämän raakapuumäärän perusteella niin, että teollisuussahaksi määritellään vuosittain vähintään 10 000 kuutiometriä käyttävät tuotantolaitokset ja tätä vähemmän raakapuuta käyttävät ovat piensahoja. Piensahoihin lasketaan paitsi pienet sahayritykset, myös kotitarvesirkkelit esimerkiksi maatiloilla sekä sahauspalveluja myyvät vuokrasahat.

Lue lisää »

Suomen seitsemän suurinta paperitehdasta

Suomen paperiteollisuus on ollut koko itsenäisen Suomen historian ajan Suomen vientiteollisuuden merkittävintä kärkeä. Paperiteollisuus sai alkunsa Suomessa jo 1600-luvun aikana, mutta paperiteollisuuden kasvu merkittäväksi teollisuudenalaksi alkoi 1860-luvulla Venäjän talouspoliittisten muutosten sekä kanavien ja rautateiden rakentamisen muutettua Suomen taloutta ja infrastruktuuria. Paperin, selluloosan ja puun viennin tuoma ulkomaanvaluutta mahdollisti uuden teknologian tuomisen maahan.

Lue lisää »

Lastuavat puuntyöstömenetelmät

Puuntyöstökoneella tarkoitetaan konetta, jota käytetään puun muotoilemiseen jollain menetelmällä, joka poistaa puutuotteesta materiaalia. Tällaisissa koneissa tuotetaan jollakin keinolla ohjattua liikettä, jonka avulla voidaan saada aikaiseksi haluttu muoto työstettävään puukappaleeseen. Työstökone voi olla esimerkiksi lastuava, kuten muun muassa sorvi, jyrsin tai pora.

Lue lisää »

Puuntyöstön työkalut

Puun muokkaamista tuotteiksi tai tuotteiden aihioiksi kutsutaan puuntyöstöksi. Puuntyöstö voi tapahtua koneellisesti tai erilaisia käsityövälineitä käyttäen. Tässä artikkelissa käsitellään muutamia tavallisimmista puuntyöstön käsityövälineistä. Erilaisia työkaluja on kuitenkin runsaasti. Puuntyöstö voidaan jakaa erilaisten työmenetelmien käytön mukaan neljään erilaiseen osa-alueeseen, joita ovat mitoittaminen, työstötekniikoiden käyttäminen, liitosmenetelmät ja pintakäsittely.

Lue lisää »

Suomen puulajit

Metsät ovat ihmiskunnan elinehto ja tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvarojamme. Metsien peittävyys koko maapallon maapinta-alasta on noin kolmannes. Maailmanlaajuisesti metsissä kasvaa kaikkiaan noin 45 000 erilaista puulajia, joista suurin osa on lehtipuita. Tältä kannalta Suomen puulajisto 25–30 lajillaan on hyvin suppea, varsinkin ottaen huomioon kuinka paljon Suomessa ylipäätään on metsää. Lajien määrä riippuu puun ja pensaan välisen eron määrittelemisestä.

Lue lisää »