Havupuut

Millaisia ajatuksia sinulla tulee, kun ajattelet havupuita? Tuleeko ensimmäisenä mieleen lähimetsäsi tai kenties joulu ja joulukuusi? Äkkiä ajateltuna, taitaa monelle tulla mieleen juuri lähimetsän korkea ja vanha mänty tai naapurin kuusiaita. Mutta havupuita on paljon muitakin. Erilaisia havupuita tunnetaan maailmassa noin 600-650 lajia, riippuen siitä, kuinka laji määritellään. Niitä kasvaa käytännössä joka puolella eri lajikkeina, vaikka äkkiä ne mieltävätkin vain Suomen alueella kasvaviksi.  Havupuut ovat kasviryhmänä hyvin tärkeä ja iso osa maailman sahateollisuutta rakenteensa ansioista. Kuitenkin ne ovat erittäin tärkeänä osana myös paperiteollisuuden raaka-aineita.

Havupuilla on tyypillisesti lehdet, jotka ovat kapeita neulasia. Tosin myös suomumaisia ja leveitäkin lehtiä esiintyy. Havupuu ei kuki vaan niiden kukinnot ovat käpyjä. Kävyt ovat erilaisia eri lajikkeesta riippuen. Kävyt voivat olla pieniä ja pyöreitä tai suuria ja pitkulaisia, tai jotain muuta. Havupuiden esiintyvyys kattaa kaikki mantereet paitsi Etelämantereen. Erityisesti havupuita on pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa sijaitsee viileänlauhkea ilmasto, mikä tunnetaankin usein myös nimellä pohjoinen havumetsävyöhyke. Tällä havumetsä alueella kasvaa silti vain pieni osa havupuu lajeista. Itseasiassa suurin määrä lajeja kasvaakin subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä ylängöillä.

Havupuut Suomessa

Havupuut Suomessa

Havupuut Suomessa

Luonnonvaraisia havupuulajeja Suomessa kasvaa vain neljä. Näitä ovat metsämänty, metsäkuusi, kataja sekä Euroopan marjakuusi. Istutettuina kasvavista yleisimmät ovat siperian- ja euroopanlehtikuuset, sembramänty, kanandantuija sekä siperianpihta ja japaninmarjakuusi. Millainen olisi suomalainen maisema ilman pihakuusta? Onko sen perinteisempää kuin kuusi vanhassa pihapiirissä tai teiden varsilla näkyvät suuret kuuset tuuhein maahan asti ulottuvine oksineen? Tai kotien pihapiirejä ympäröivät kuusiaidat, jotka suojaavat pihapiiriä myös tuulelta ja antavat väriä talveen. Havupuut ovat niin suuri osa suomalaista maisemaa ja kulttuuria, että maa ilman niitä voisi tuntua hyvin oudolta. Jo pelkästään metsämaisemaa ajatellessa, luonnossa liikkumista ja oloa ajatellessa mieleen tulee havupuut. Monelle esimerkiksi jouluun kuuluu olennaisena osana kuusen kaato metsästä ja joulukuusen koristelu. Mutta jos emme ajattele vain luonnossa nähtäviä puita tai sisään kannettua joulukuusta, niin mihin kaikkeen meidän havupuistamme sitten on? Mitä kaikkea niistä voi rakentaa ja miten niitä voi hyödyntää? Mutta havupuut ovat tärkeitä myös teollisuudelle ja rakentamiselle. Kuusi ja mänty ovat hyvin tunnettuja sahatavarana. Suomalaisista metsistä 65% on mäntyvaltaisia metsiä.

Mäntysahatavara sopii erittäin mukavasti sekä ovista ikkunoihin että hirsitaloihin. Sitä käytetään tietenkin yleisesti myös puusepänteollisuudessa. Yleisesti ottaen mänty sopii erityisen hyvin ulkorakenteissa käytettäväksi rakennuspuuksi ja toki myös huonekalujen valmistukseen. Muun muassa mökkikalusteissa näkee mäntyä käytettävän. Euroopanmarjakuusi on myrkyllinen sekä ihmiselle että eläimille. Sitä kasvaa Suomen alueella ainoastaan Ahvenanmaalla, missä se on rauhoitettu. Tätä puuta on käytetty muun muassa jousten kaariin sekä soittimiin. Kuusisahatavara puolestaan sopii niin sisä- kuin ulkoverhoilussa paneeleihin, mutta myös huonekaluihin ja rakentamiseen. Luonnollisesti sekin on osa puusepäntuotteita. Kuusi on myös esimerkiksi pakkausteollisuudessa käytössä. Kuusesta voidaan valmistaa niin erilaisia huonekaluja kuin soittimiakin. Sitä käytetään myös saunan rakentamiseen. Sitä käytetään muun muassa viskoosin valmistuksessa ja vanerin raaka-aineena.

Katajasta puolestaan valmistetaan perinteisesti erilaisia käyttöesineitä sekä astioita. Lähinnä kuitenkin pikku esineitä ja työkalujen varsia. Joskus sen marjoja on käytetty myös lääkkeeksi tai ihan vain mausteena ruoissa. Katajan savu ja marjat ovat myös antamassa makua elintarvikkeille. Voidaan siis sanoa, että havupuut soveltuvat sekä kansallismaisemaan, pihan koristeluun, rakentamiseen ja huonekalujen valmistukseen, että myös erilaisten esineiden valmistukseen ja jopa joissain tapauksissa makua antamaan. Monipuolista, eikö?