Metsätuotannon kulissielämää


Rautakauppojen ulkovarastoissa on aivan upean laaja puutuotteita, ja löytyy niitä myös sisältä myyntisalista. Harvemmin ajattelemme sitä, mitä meidän metsämme on ja miten me niitä hyödynnämme; tiedämme periaatteessa vain sen, että meillä on paljon metsää ja että sen käyttö on ympäristöystävällistä. Ja osaamme rakentaa puusta. Mitä tapahtuu sitä ennen, kun puusta valmistetut tuotteet päätyvät rautakauppojen ulkovarastojen hyllyille?

Lukuja Ja Faktaa

Suomen metsävarat lisääntyvät koko ajan: käytämme metsää vähemmän kuin sitä kasvaa. Tällä hetkellä Suomen metsissä on melkein kaksi ja puoli miljardia kuutiometriä puuta. Myös metsätiheys kasvaa koko ajan: vielä vajaat viisikymmentä vuotta sitten yhdellä metsähehtaarilla kasvoi noin 75 kuutiometriä puuta, kun tänä päivänä vastaava lukema on 111 kuutiota. Ottaen huomioon se, että Suomen ilmaston takia metsä kasvaa vain sadan päivän aikana vuodessa – tätä kutsutaan kasvukaudeksi – meillä kasvaa siis päivässä yli miljoonan verran kuutiometriä puuta. Tänä päivänä tuotantomme osaa käyttää metsää tehokkaasti: sen lisäksi, että esimerkiksi vuonna 2018 tuotantoon meni noin 74 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta, tuotannossa käytettiin myös puutuotannon sivutuotteita, ja vuoden aikana sahahaketta ja purua kului huikeat kymmenen miljoonaa kuutiota.

Tulevat Sukupolvet Mielessä Pitäen

Tulevat Sukupolvet Mielessä Pitäen

Suomen metsäteollisuudella ei ole tavoitteena käyttää niin paljon metsää kuin pystyy; toisinpäin, metsäalalla huolehditaan myös tulevien sukupolvien metsävaroista eli käytännössä siitä, että heilläkin on jatkossa metsävaroja käytettävänä. Tästä johtuen joka vuosi lasketaan hakkuumahdollisuusarvioita, ja tulevina vuosina saamme hakata metsää noin 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koko huolehtimisprosessia kutsutaan kestäväksi metsänhoidoksi, jolla on tavoitteena turvata metsän hyödyntämistä. Painopisteet ovat ympäristöystävällisyydessä, sosiaalisessa näkökannassa, taloudessa ja kulttuurissa. Metsätalouden kestävyydelle on olemassa kuusi kriteeriä, ja niiden pohjalta seurataan, onko metsätaloutemme pysynyt kestävän metsänhoidon raameissa ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet prosessien kestävyyteen suuntaan tai toiseen. Kriteerien mittaustuloksia analysoidaan ja niiden pohjalta luodaan aina raportti. Koko homma perustuu yleiseurooppalaiseen indikaattorikokoelmaan. Asia on siis niin, että Suomessa ei lähdetä hakkaamaan metsää ihan tuosta vaan, että sitä nyt tarvittaisiin tuotantoon ja isoon tilaukseen. Asioita suunnitellaan etukäteen ja niiden vaikutusta ympäristöön sekä talouteen seurataan jatkuvasti. Mitä nämä kriteerit ovat, joiden perusteella metsätalouden kestävyyttä mitataan?

Tulevat Sukupolvet Mielessä Pitäen

Ensimmäisenä kulkee metsävarojen ylläpitäminen sekä tarkoituksenmukainen lisääminen, ja mukana on myös mittauksia metsien merkityksestä koko maailman hiilijalanjäljelle. Huolehditaan myös metsien terveydestä sekä niiden elinvoimaisuudesta, sillä metsien pitää voida hyvin, jotta voisimme niitä käyttää. Kriteerinä on sellainenkin asia kuten metsätuotannon prosessien kehittäminen, ylläpitäminen sekä tarkoituksenmukainen lisääminen. Tärkeänä pointtina mainittakoon vielä luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu; käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsää ei saisi istuttaa kokonaisia hehtaareja pelkkää mäntyä vaan ihmisten on huolehdittava toimivista ja terveistä metsien ekosysteemeistä. Metsien suojelua kehitetään koko ajan, ja sitäkin valvotaan tarkasti: mitä suojatoimintoja käytetään, mitä tulee uusia, miten ne vaikuttavat tilanteeseen? Lisäksi asiaa ajatellaan tietysti monesta muusta näkökulmasta kuten esimerkiksi yhteiskunnan kannalta: ihmisille on tärkeää, että heillä olisi myös sellaista metsää, jota ei hakata – eli yksinkertaisemmin sanottuna ulkoilualueita. Kokonaisuutta ajatellen, Suomessa on hyvä metsätilanne. Asioita suunnitellaan etukäteen, puuta osataan työstää ja käyttää säästävästi, ja samalla tuotantomme on koko ajan kasvamassa ja hyvää vauhtia. Jos joku asia jää askarruttamaan, esimerkiksi tutun maantien viereen yhtäkkiä ilmestynyt hakkuutyömaa, sen laillisuuden voi aina tarkistaa avoimista lähteistä – ja jos senkin jälkeen jäädään epäilemään, Suomen metsäviranomaiset selvittävät asian mielellään. Metsien säästäminen ja niiden asianmukainen kohtelu on meidän jokaisen vastuulla.