Mieli Rauhalliseksi Puupinnoilla osa 1 ?


Puusta valmistettu tavara on paljon muutakin kuin omakotitalon rakentamisessa käytettävää sahatavaraa, höylättyä lautaa ja paperia. Puusta tehdään vaikka mitä jalosteita erilaisiin käyttötarkoituksiin, joista rakentaminen pysyy toki ykkösenä. Kuinka usein mietimme, mitä materiaaleja käytämme ja kuinka paljon käytämme puuta? Pieni katsaus ympärille ja sen yhdistäminen puunjalostuksen perustietoihin antaa vastauksen.

Miksi Ja Miten Jalostetaan?

Ensin on tärkeä ymmärtää, miksi puuta ylipäätään jalostetaan. Eihän siinä sahatavarassa ole mitään vikaa, kunhan sen käsittelee kunnolla? Omakotitalorakentamisessa se on helposti näin, mutta puuta käytetään paljon myös muihin tarkoituksiin. Liimapuu lienee kuuluisin jalostustuote, jonka kantavuus on paljon parempaa kuin tavallisella sahatavaralla – ja lisäksi liimapuun saa minkä tahansa kokoiseksi, mitä ei voi sanoa tavallisista tukeista. Puun lujuutta parannetaan myös poistamalla puusta niin sanottuja ongelmakohtia: jalostuksessa puusta voidaan poistaa oksankohtia ja vinosyisyyspaikkoja. Muita tärkeitä kaikkien materiaalien ominaisuuksia ovat kulutuskestävyys, ympäristöön reagoiminen ja säänkestävyys. Puun tapauksessa kulutuskestävyyttä parannetaan monella eri tavalla jalostusmuodosta riippuen; esimerkiksi vaneri voidaan pinnoittaa, kun taas jotkut levyt vain päällystetään muovilla.

Miksi Ja Miten Jalostetaan?

Puun reagoiminen ympäristöön on mielenkiintoinen asia, sillä puu ei yleensä siedä merkittäviä ja säännöllisiä kosteusvaihteluita eikä ole ihan niin antibakteerinen, että sille ei löytyisi tuholaisia. Tästä syystä puuta painekyllästetään tai käsitellään erilaisilla liuoksilla bakteereille sopimattomaksi. Paloturvallisuus on myös merkittävä tekijä rakentamisessa, ja vaikka puu käyttäytyy tulipaloissa yleensä hyvin – eli hiiltyy pinnaltaan, mutta ei pala – tiettyjä vaatimuksia on olemassa myös sen pinnoille; tätäkin varten on olemassa erilaisia palamista estäviä aineita. Lämpökäsittely on myös tärkeä ja mielenkiintoinen puunjalostusprosessi. Sen avulla pienennetään puun mittojen muuttumista valmiissa rakenteessa tai rakennustöiden aikana, ja samalla puusta saadaan myös sahatavaraa lahonkestävämpi. Lämpökäsitelty puu eristää myös paremmin lämpöä. Asia toimii savenpolton kaltaisella tavalla, mutta toki paljon pienemmissä lämpötiloissa: prosessi kestää noin viisi päivää, joiden aikana puu on sijoitettu niin sanottuun uuniin. Siellä lämpötila nousee hyvin hitaasti kotiuunin lukemiin eli noin kahteensataan asteeseen, minkä jälkeen laskee takaisin normaalilämpötilaan yhtä hitaasti. Mikä silloin muuttuu? Puusta poistuu silloin vettä, puun luonnollista sidosainetta eli ligniiniä sekä erilaisia uutteita kuten pihkaa, terpeenejä ja formaldehydejä. Lämpökäsittely on sekä mielenkiintoinen että vaikea prosessi, jonka aikana sattuneet virheet tulevat yleensä kalliiksi. Erilaisille puulajeille on täten olemassa erilaisia lämpökäsittelyohjelmia, joissa vaihtelevat loppulämpötila, sen nousun ja laskun nopeus ja niin edelleen. Lämpökäsitelty puu on käsittelemätöntä puuta tummempi ja sillä on omituinen savutuoksu, mutta ominaisuudet ovat paremmat: pinta on kovempaa, kosteuseläminen on pienempää ja puun paino myös laskee. Kaikesta tästä hienoudesta maksetaan lämpökäsitellyn puun lujuusominaisuuksilla: ne voivat tippua jopa puoleen käsittelemättömän puutavaran lukemista. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä lämpökäsiteltyä puuta käytetään yleensä erilaisiin verhouksiin, lattiamateriaalina, ovissa ja ikkunoissa, huonekaluissa ja muissa ei-kantavissa tai vähemmän kantavissa rakenteissa.

Puutavaran maailma pitää sisällään kaikkea mielenkiintoista ja uutta, ja kun siihen jaksaa syventyä ja tutustua paremmin, omin silmin nähty maailma muuttuu: nyt voidaan jo havaita puurakenteita ja muutenkin puun käyttöä paremmin, kun osataan katsoa. Seuraavassa postauksessa tulee esimerkkejä siitä, mitä tavaraa voidaan puusta valmistaa – ja tämä kaikki tulee olemaan siis ihan oikeaa omista metsistämme valmistettua käyttövalmista rakennus- ja käyttömateriaalia. Uusia tekniikoita kehittyy myös koko ajan, joten kuka tietää, mitä puusta valmistettuja tuotteita meillä on markkinoilla kymmenen vuoden päästä?